Onnelaan alkoi tulla säröjä, kun kauppalan keskustaa alettiin modernisoida. Viehättävät puutalot ja puutarhat jyrättiin pala palalta uusien monikerroksisten kivitalojen alta. Samalla rikkoutui yhteisöllisyys. Kun kouluaukio muuttui keskusaukioksi, moni jo muualle muuttanutkin suri. Näihin aikoihin rakennettiin ja rakennettiin, mutta moni uusi rakennus jäi huonolle hoidolle ja rappeutui. Päästiin taas purkamaan. Viimeisimpänä on ollut purkutyön alla seurakunnan omistama Kanttorila, jonka annettiin rappeutua korjauskelvottomaksi.
En osaa sanoa milloin kaupungin hallinnossa alkoi sinnepäin
-meininki. Hallinnollisia yksityiskohtia en tunne, mutta meitä kaupunkilaisia
informoidaan jatkuvasti epäonnistuneista kiinteistökaupoista, pitkittyneistä ja
kustannuksiltaan kasvaneista rakennushankkeista ja sisäilmaongelmista jopa
uusissa rakennuksissa. Kaikkeen tähän tulevat kuvaan julkiset nokittelut ja
valituskierteet. Myytävät kiinteistöt saattavat olla tyhjillään vuosikausia,
kun lopullinen kauppa odottaa valitusten käsittelyä hallinto-oikeuksissa.
Sinnepäin näkyy erityisesti viestinnässä. Viestintä on puutteellista, joko
vahingossa tai tarkoituksella. Kielellisesti ongelmia tuottavat mm. yhdyssanat
ja päivämäärät. Tarkoittaako 12.10 kelloaikaa vai päivämäärää? Todella huonon
kuvan markkinointiviestinnässä antaa se, että päivämäärä 12.10. onkin ilmaistu
kelloaikana. Yhdyssanat tuntuvat olevan ongelmallisia ja niin vuoden vaihteessa
Lohjalla juhlittiin Uuden vuoden juhlaa, kun varmaankin tarkoitettiin
uudenvuodenjuhlaa.
Sinnepäin -viestintä korostuu matkailun markkinoinnissa.
Puolessa tunnissa Helsingistä Lohjalle ajat vain runsasta ylinopeutta tai
kaupunkien rajalta toiselle. Onneksi nykyisin ymmärretään pääkaupunkiseudun
merkitys Lohjan matkailulle eikä enää haahuilla Kiinan tai Japanin
markkinoille. Näitä sinnepäin -juttuja riittäisi. Tytyrin museokäytävien
mainostetaan olevan 100 metrin syvyydessä, kun todellisuus on paljon vähemmän, noin
80 metriä. Voisiko tästä kaikesta saada aikaan jotain sellaista, että Lohjasta
voitaisiin todeta ”sinnepäin” tuossa sadan vuoden takaisessa positiivisessa
merkityksessä. Lohja – sinnepäin? Lohjan keskustan kolme matkailupilaria
olisivat mielestäni Puu-Anttila – kirkko – museo, ”Sokeripalaan” kunnostettu
taidemuseo ympäröivine yksityisine gallerioineen ja Aurlahti.
Kun seisoo Laurinkadun ja Suurlohjankadun risteyksessä selkä
Keskusaukiolle, voi nähdä Puu-Anttilan lohjalaisen koulutuksen helmen, joka
nykyisessä asussaan elää uutta kukoistuskautta. Puu-Anttilan pihapiirissä on
Anttilan tilan renkitupa, nykyisin kotiseututalo. Pihan pysäköintipaikoille
voisi mielestäni rakentaa puutaloja. Modernit puutalot täydentäisivät alueen
puurakentamisen eri vuosisatoja kuvaavaksi keskittymäksi. Kirkkokenttä on
kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kirkko ja kirkkomaa kuvaavat aluetta jopa yli
500 vuoden takaa. Museon aluetta kehutaan jo nyt matkailijapiireissä upeaksi.
Se on 1900-luvun alkupuolen vauraan maalaistalon, kartanon tai pappilan pihapiiri.
Pedagogion näyttely voisi kuvata lohjalaista koulutusta aikojen kuluessa. Tämä
olisi ”Aikojen saatossa” -reitti.
”Sokeripalan” kunnostaminen tarjoaisi Lohjalle uuden ja
uniikin funkkiskohteen ja taidemuseon. Sinne voisi sijoittaa nykyiseen Lohjaan kuuluvilla
alueella toimineiden taiteilijoiden teoksia. Ansioituneen taitelija Adolf
Lietsalon maalauksia on tällä hetkellä sijoitettuna jopa terveysaseman
keittiösyvennykseen. Jos ”sokeripalaan” sijoitettaisiin kuvataiteen museo, niin
se tukisi myös ympärillä olevia gallerioita ja saisi nekin uuteen
kukoistukseen. Kuvataide on suurelle joukolle matkailijoita se tärkein
tutustumisen kohde. Kävelymatkatkin ovat lyhyet tälle taidereitille.
Lohja kutsuu itseään järvikaupungiksi ja sitä se tosiaankin
on. Onhan Lohjalla Etelä-Suomen suurin järvi ja noin sata muuta järveä.
Aurlahden ranta hiekkakenttineen ja paikallaan polkevine palveluineen muodostaa
jonkinlaisen olohuoneen Lohjan keskustan asukkaille, mutta se ei tarjoa mitään
turisteille. Järvi-Suomesta löytyy todellisia matkailijalle suunnattuja
järvihelmiä, esimerkkinä vaikka runsaan 2000 asukkaan Puumala, jossa rannan
palveluista löytyy jopa samppanjabaari näköaloineen. Aurlahti vaatisi kokonaissuunnitelman,
jossa järvi, rehevä kasvillisuus ja rakennettu ympäristö erilaisine
palveluineen muodostavat kokonaisuuden, josta jokainen löytää haluamansa. Sen
verran täytyy Aurlahtea kehua, että 2023 oli rantaravintolassa aivan
erinomainen palvelu.
Kun edellä esittämäni kolme kokonaisuutta saadaan kuntoon,
voidaan Lohjan keskustan matkailutarjonnasta todeta Lohja – sinnepäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti