Ensimmäisenä iltana tutustuimme Hamnön niemellä Kökarin kirkkoon ja luostarin raunioihin. Niemen maisemat olivat uskomattoman hienot. Kirkko ja luostarin rauniot vaikuttavat. Välillä matkasin ajatuksissani satoja vuosia taaksepäin. Kirkkoa vastapäätä oli pappila ja päätin lukea kirjan Is - Jää. Kökarissa sielu lepäsi lämpimässä alkukesän vehreydessä, saarten kallioiden karussa kauneudessa sekä auringon kultaamassa meressä.
Seuraava pidempi pysähdys oli Jomala, jonka kirkkomaalla käymme aina Ahvenanmaalla ollessamme, mutta kirkko on pysynyt minulta suljettuna. Nyt pääsin sisälle yhteen Pohjoismaiden vanhimmista kirkoista, joka tietääkseni on Suomen vanhin muurattu rakennus. Onneksi meistä toinen kuvaa kaiken mahdollisen ja minulle jää aikaa tutkimiseen. Jomalan Pyhän Olavin kirkon seinämaalaukset on ajoitettu 1200 -luvulle. Näkyvillä on vain osa maalauksista, mutta mielenkiintoista on tutkia kuvaustapaa ja värejä. Näitä pohdin aina katsellessani kirkkomaaluksia.
Useimmat Ahvenanmaan kirkoista on rakennettu satojen vuosien kuluessa lisäten uutta. Kirkot ovat todella vanhoja ja niistä löytyy vanhoja seinämaalauksia, alttaritauluja, votiivilaivoja, puuveistoksia ja kastemaljoja. Uskomattomia aarteita. Pyhän Marian kirkko Saltvikissä on hyvä esimerkki aikojen saatossa muodostuneesta kirkosta. Kirkossa on neliapilan muotoinen kastemalja, joita on yleensä vain tuomiokirkoissa - pitikö tästä kirkosta tulla tuomikirkko. Kirkon vieressä kokoontuivat Ahvenanmaan keskiaikaiset maakuntapäivät. Varmaankin moni esine kirkossa on arvokkaampi kuin minua viehättänyt puulle maalattu Pyhä Yrjö ja lohikäärme.
Seuraava kohteemme oli Finström ja sen Pyhän Mikaelin kirkko. Löysimme kirkkomaalta etsimämme haudan ja menimme sisälle kirkkoon, jossa olimme käyneet aiemminkin. Kirkossa on uskomattomia historiallisia aarteita ja niitä voisin katsella vaikka kuinka kauan. Ulkona satoi kaatamalla ja istuimme hetken autossa miettien seuraava kohdetta. Samalla havaitsin ruotsalaisen perheen, jossa oli kolme poikaa - isällä ja pojilla kännykät, äiti avusti nuorinta arviolta neljän ikäistä. He liikkuivat isojen lehmusten alla ja tutkivat kännyköitään. Lopulta nuorimmainen pomppi ilosta ja he läksivät autolleen käymättä kiviaidan sisäpuolella tai kirkossa. Pohdin pitkään eri ikäpolvien arvoja ja kiinnostusten kohteita. Se mikä minusta oli uskomattoman hienoa ei toisista ollut näkemisen arvoista.
Pääsin matkallamme vielä kolmanteen kirkkoon, jonka olin nähnyt vain ulkoa. Se oli Eckerön Pyhän Laurin kirkko. Upea pieni kirkko, jossa on Engelin suunnittelemat saarnastuoli ja alttari sekä puinen kastemalja 1260 -luvulta. Muutenkin Eckerössä löytyy Engelin suunnitelmien pohjalta rakennettuja rakennuksia posti - ja tullikäyttöön.
Hienoja historiallisia kohteita, jotka ilmeisesti eivät ole muodissa. Vaikka netistä löytyy pelien lisäksi informaatiota näistä kohteista, niin ei se korvaa omakohtaista kokemusta. Emme mekään kulkeneet vain kirkosta kirkkoon, vaan nautimme kauniista maisemista ja säästä, paikallisten ystävien seurasta ja hyvästä ruuasta. Onnistunut matka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti