Roolit

 Seuraan innokkaasti yhteiskunnallisia tapahtumia ja politiikkaa. Tässä suhteessa eilinen, koronasyksyn syyskuun viimeinen päivä oli ravisuttava. Monta tuntia nettilähetysten seurantaa. Ensin Trump vs. Biden. Neljä vuotta sitten seurasin keskustelut suorana yöllä. Nyt tyydyin katsomaan nauhoituksen päivällä. Olen pitänyt Mr. Presidenttiä öykkärinä. Sain tälle käsitykselle vahvistuksen. Hän käyttäytyi kuin huomionkipeä viisivuotias. Toinen sentään yritti välillä puhua asiaa. Täysin hämäräksi jäi mikä oli faktaa ja mikä fiktiota kummankin puheessa. 

Heti perään seurasin suorana oman eduskuntamme välikysymyskeskustelua, joka pelottavan paljon muistutti aiemmin seuraamaani keskustelua. Syyttelyä! Herjaamista! Päälle puhumista! Tässäkin keskustelussa tuntui unohtuvan roolit. Yhteiskunnan instituutiot ja niitä hoitavat henkilöt eivät nykyisin osaa toimia tehtävänsä mukaisessa roolissa. Hallitus vs. oppositio! Kummalla tulee olla kristallin kirkas suunnitelma asioiden hoitamiselle? Tämän ja edellisen hallituksen aikana on striimatuissa keskusteluissa ollut havaittavissa roolien sekoittumista. Pääministerillä tuntuu olevan samanlainen ongelma kuin herra Trumpilla. Itsekeskeinen, herkkähipiäinen, äksy, kokematon ja tietämätön oman ideologiansa vanki. Vain asiantuntijoiden kirjoittamat puheet ovat hallittuja. Tosin esiintyminen on kontrolloidumpaa kuin Trumpilla.

Paikallispolitiikassa usein törmää samankaltaisiin ongelmiin. Omaetu ensin! Välillä unohtuu jäävätä itsensä ja niin toimitaan esteellisenä. Asioita ei tarkastella kokonaisuuksina. Linjaukset muuttuvat ja eri alueita kohdellaan eri tavoin. Pahimmassa tapauksessa, jos oma kanta ei voita, niin valitetaan oikeusistuimiin.

Omassa työssäni oli selvät roolit ja niihin liittyvät toimintatavat. Asioiden käsittely ja perustelut pohjautuivat faktoihin. Kunnioitettiin toisten näkemyksiä. Neuvoteltiin. Asetettiin laadulliset ja numeeriset tavoitteet ja niihin aidosti pyrittiin. Jokainen pysyi roolissaan. Tulosta syntyi.

Tämän päivän yhteiskunnassa parhaiten roolissaan pysyvät mielestäni opettajat. He noudattavat opetussuunnitelmia ja työnantajan ohjeita myös silloin, kun omat ajatukset ja mielipiteet poikkeavat ohjeista. Ikävää, että opettajan status yhteiskunnassa on muuttunut yhteisön tukipilarista sylkykupiksi. 

Jäätyäni pois työelämästä olen ollut mukana joissakin harrastuksissa ja yhteisöissä. Olen päätynyt aikuiseksi aktivistiksi ja vapaaksi kirjoittajaksi. Monissa harrasteyhteisöissä on kellokas, jota muut lehmälauman tavoin seuraavat. Jos joku muu sanoo samaa kuin kellokas, niin häntä ei kuunnella. Kellokasta jumaloidaan. Edellä kuvatun kaltainen virallinen tai epävirallinen harrasteyhteisön organisoituminen tekee harrastamisen vastenmieliseksi. 

Kuvassa maalaamani ystävyyden ikoni vuodelta 2011. Kristus ja Menas.