Kuinka isäni, joka täytti juuri 90 vuotta, saattoi antaa äänensä 1937 presidentin valitsijamiesvaalissa?
Kyösti Kallio valittiin Suomen tasavallan presidentiksi 1937. Hän voitti valitsijamiesvaalien toisella kierroksella vastaehdokkaansa. He olivat entiset presidentit Ståhlberg ja Svinhufvud. Kallio sai 177 valitsijamiesääntä. Kallio edusti tuolloin Maalaisliittoa.
Kallion arvoja olivat tasa-arvon edistäminen, tasavaltalaisuus ja kristillisyys. Hän oli absolutisti ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kallion toimintatapa oli sovitteleva. Nämä seikat tekivät isovanhemmistani, Liisasta ja Matista, Kallion kannattajia.
Kallion intohimona oli yhteiskunnallisten tehtävien rinnalla maanviljelys. Samaa voisi sanoa isoisästäni Matista, joka oli maanviljelijä, liikemies ja yhteiskunnallinen aktiivi. Isoäitini Liisa huolehti kodista ja perheestä antaen näin tukensa Matin toimille.
Isäni Pekka kertoi perheen juhlalounaalla täyttäessään 90 vuotta Kallion valinnasta presidentiksi. Isoisä Matti oli Raudun pitäjän Mäkrän äänestysalueella vaalivirkailijana. Mäkrän vaalialueeseen kuului myös naapurikylä Orjansaari, isäni perheen kotipaikka.
Kaksipäiväisen vaalin toisen päivän aamulla olivat isä Matti ja jo äänioikeutettu perheen esikoinen Toivo matkanneet Orjansaaresta Mäkrälle. Toivo palasi kotiin annettuaan äänensä todennäköisesti Kallion valitsijamiehelle.
SA-kuva: Mäkrän taistelukenttä ja tie Mäkrälle
Illansuussa äiti Liisa ja Vanhasen Varpu läksivät ”kajauttamaan Kalliota”. Mukaan otettiin perheen kuopus, kuusivuotias Pekka. Vanhimmat pojat valjastivat äitinsä seurueelle hevosen. Se oli Puura-tamma, perheen hevosten Manun ja Vapun äiti. Tämä hevossuku oli tunnettu siitä, että ne tottelivat vain miehiä ohjastajina.
Vaikka Liisa-äiti kuinka hoputti, niin Puura kulki omaa tahtiaan. Liisalle ja Varpulle tuli tosi kiire, että ehtivät antamaan äänensä. Huoli ajoissa ehtimisestä oli turha. Emännät ehtivät äänestää.
Vaalihuoneiston sulkeutumisen hetkellä myös Pekka sai äänestyslipun. Sitä, mitä hän lippuun piirsi tai kirjoitti, hän ei enää muista. Tapahtuma kuitenkin jäi mieleen. Ensimmäinen ”äänestäminen” ja se kuinka hänet tilanteessa huomioitiin. Mihin äänestyslippu joutui, sitä Pekka ei tiedä.
Kotimatkalle lähtivät yhdessä Matti, Liisa, Pekka ja Varpu. Puura totteli Matin ohjastusta. Pimeässä illassa ei ollut kiirettä olihan vakaa usko Kallion voitosta kaikkien mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti